Höööh, tipat loppui siis sunnuntaina ja eilen alkoi rähmiminen uudelleen. Lähinnä oikea silmä rähmii sellaista keltavihreää kikkaretta. Koska sattui olemaan keskiviikko niin suuntasin koululle Lenan pakeille, mutta eihän se sitten ollutkaan töissä. Juttelin eläintenhoitaja Marin kanssa ja päätettiin että Viivi menee huomenna Mäntsälään eläinlääkärille aamusta, kun sinne oli joku muu koira menossa. Samalla sitten tsekataan Vimpsin silmät ja mietitään mitä seuraavaksi. Kurjaa...
Vimps on tänään keskittynyt ruohon syömiseen. Sen mielestä ruohonleikkurin jättämät paakut takapihalla oli ihan mielettömän siistiä ja yritti niitä pistellä poskeensa. Mun mielestä se taas ei ollut lainkaan hyvä idea. Yritettiin keksiä muuta puuhaa ja otettiin treenisessio takapihalla. Vähän noutoakin pienellä tunnarikapulalla ja on sillä ajatus olemassa :) Pitäisköhän sille opettaa tunnistusnoutokin ihan vaan aivojumppana. Eikö jokaisen opaskoiran sellainen taito pitäis osata ;)
Illalla käytiin Bisajärvellä seikkailemassa ja nyt on melko hiljaista kun kaikko koirat makaa raatona olohuoneen lattialla. Mehän oltiin tässä toissapäivänä Viivin kanssa kaksistaan lenkkeilemässä ja samalla lenkillä tuli treenattua asiallista hihnakäyttäytymistä ja vapaana olemista. Kas kun hoksasin siinä kävellessä että aika vähän ollaan Viivin kanssa kaksistaan oltu lenkillä. Mutta eipä siinä mitään isoa ongelmaa ollut. Haistelua vähemmälle ja toisten koirien ohittaminen oli vaikeampaa ilman tukijoukkoja jotka esimerkillään johdattaa Viivin helposti ohi. Vapaana ollessa pääsin treenailemaan sitä, että sen tehtävä on pitää huoli että pysyy mun mukana. Sitä kun ei voi eikä oikein tarviikaan treenailla jos on muita koiria kun pysyy kuitenkin niiden ansiosta lähimaastossa. Eipä se nytkään huitelemaan lähtenyt mutta huvikseni menin puun taakse piiloon ja viihdytin itseäni Viivin reaktioilla. Ekalla kerralla se juoksi takaisin päin kun huomasi mun kadonneen. Seisoi ihan mun vieressä, muttei nähnyt että olin siinä. Seisoi vaikka kuinka kauan ihmettelemässä ennen kuin päätti juosta takaisin tulosuuntaan ja samalla hetkellä sai varmaan hajun musta ja riemastui suuresti kun en ollutkaan jättänyt sitä yksin metsään :) Piilouduin useamman kerran lenkin aikana, tai sitten vaihdoin yllättäen kulkusuuntaa. Lopuksi Vimps alkoi tekemään hassuja pistoja joka suuntaan täysiä laukaten :D Täysiä tonne, ei ketään...täysiä tohon suuntaan, ei täälläkään, täysiä sinne, JEEEE täällä!! :) En tiedä alkoiko se kuitenkaan sen suuremmin huolehtimaan että pysytään yhdessä, mutta ainakin sille tuli vähän huoli että mihis se tyyppi oikein hävisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti