Mopsipainia

Meillä oli eilen pihatalkoot mun vanhemmillani ja koirat pääsi toki mukaan. Paikalla juoksentelikin sitten yhteensä kuusi nelijalkaista ja yhtä lukuunottamatta kaikki tulivat toimeen keskenään. Saivat siis ehkäpä viikon liikunta-annoksen juostessaan pihalla. Viivi tykästyi kovasti samanikäiseen mopsipentuun. Vähän sai vahtia ettei Vimps kovin pientä jyrää mutta osasi kyllä nätisti leikkiä. Hilma olikin varsin reipas tapaus sillä eipä sitä juuri kovakourainen kohtelu haitannut...ravistus vaan ja uudelleen kimppuun ;)

Viivin lauantaipunnitus on edelleen tekemättä...täytyy ehkä huomenna punnita se töissä koska voi olla vähän helpompaa kun sylissä punnitseminen. Alkaa nimittäin sitä painoa tosiaan löytymään!

Treffeillä Vimman kanssa

Vimma-sisko tuli eläinlääkäriin koululle ja päästiin Vimpsin kanssa treffailemaan. Juoksua, painia ja kepin kanssa kisailua riittikin hetkeksi :) Loppuilta ei juuri muuta aktivointia enää vaatinutkaan...

Taitaa naperot olla nyt siinä iässä että kokeillaan vähän rajoja ja "omistajien" hermoja. Vimmalla ainakin tuntui pieni hölmöilykausi olevan meneillään ja saman tunnistan kyllä Viivistäkin. Kaikkea pitää yrittää ja kiellon jälkeen vielä pakko kokeilla että olinko tosissani. Ei onneksi edelleenkään mitään mahdotonta menoa, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin ;) Pitää olla koko ajan skappina ettei toinen pääse hyppimään silmille!

Eilen aamulla meinasi käydä hassusti. Olin lähdössä töihin ja Atte jäi vielä nukkumaan. Viivi kävi ennen töihin lähtöä kurkaamassa sängyn laidalla vieläkö Atte kuorsaa ja alastullessa tiputti jotain yöpöydältä. Poimi aarteen suuhunsa ja minä laiskasti katsomaan että mitäs sillä nyt on suussa. No Aten silmälasit!! Apua! Onneksi olin kuitenkin riittävän vikkelä liikkeissäni niin säilyivät ehjinä. Suosittelin jatkossa säilytyspaikaksi yöpöydän laatikkoa, eli nyt ei oo enää mun vastuulla jos labradorilapsi ne päättää syödä :p

20kg!

Ohhoh, Viivi on tankannut ahkerasti viime viikon koska painoa tänään jo huikeat 20kg! Kauhea pyrähdys, vaikka koirasta ei sitä näe. Sanoin torstaina viimeksi että se on aika laihaksi päässyt. Pieni musta alkaa olemaan jo melko iso musta :)

Viikkoon ei ole mahtunut mitään ihmeitä. Töissä Viivi on päässyt muutamaan otteeseen isojen poikien kanssa leikkimään ja minä vähän huolissani että eihän ne vaan jyrää Viiviä. Niin, kukahan se pahin jyrä mahtaakaan olla...Vimps ihan itse! Onneksi sillä on kotona kuri ja järjestys niin ehkei siitä ihan toivoton jyrääjä tule isonakaan :)

Tänään mennään pitkästä aikaa ihan yhteistokotreeneihin. Jännä nähdä miten keskittyminen pitää. Vaikka niin, kyllä se pitää niin kauan kun Viivi tietää että mun taskussa on ruokaa :D Eilen se oli NIIN tottelevainen kun oltiin lenkillä metsässä. Se oli vapaana ja bongasi sienestäjämummelin ennen mua. Korvat hörössä se harkitsi mummon luokse kirmaamista ja minä jo maalailin kauhukuvia murtuneesta lonkasta kun Viivi taklaa tyypin pöpelikköön. Kutsuin sitä iloisesti ja sieltähän se sitten tuli kiltisti mun luokse ja mummo sai jatkaa sienestystä ja Viivi ei enää antanut sen häiritä itseään. Mahtava pentukoira!

Kuvia

Tänään tuli napsittua muutama kuva Viivistä. Tai osan on ottanut Atte :)

Pentunassu edelleen :)

Samettiturpa <3

Iso noutajatyttö!

Melkein kohdillaan :)

Noutava Vimps

Mätsärikoirana

Tänään mentiin taas ihmettelemään maailman menoa Tuomarinkylän mätsäriin. Nähtiin tuttujakin, opaskoirakoululla harjoittelijana ollut Linnea. Linnea oli silloin harkkarina kun minäkin huhkin kesän tarhahommissa. Kiva että oli seuraa niin ei yksin tarvinnut siellä hengailla. Viivihän oli tottakai kiltisti koko päivän, sen kanssa on kiva käydä missä vaan. Kehässä oli nyt paljon parempi meininki tuomarin taholta kuin edelliskerralla ja nyt koiria juoksutettiin kunnolla pareittain ja kopeloitiin kunnolla. Vimps teki kaiken vaaditun tosi hienosti, mutta enhän mä edelleenkään ole sille sitä seisomista opettanut. Se siis vähän tökki, mutta muuten hienosti esiinnytty. Ja Vimps voitti parinsa saaden punaisen nauhan. Jatkossa ei enää pärjätty, mutta hienosti tämäkin. Reipas Neppis :)

Painoa 18,9 kg.

Puolikas vuosi plakkarissa!

Onnea ihana Vimps <3

Käytiin sen kunniaksi moikkaamassa siskoa Keravan pusikoissa ja voi herranen aika miten ne paini ja juoksi pitkin metsää! Ihan olivat samannäköisiä eikä aina oikein erotettu kumpi on kumpi. Vanjakin vaikuttaa ihan yhtä ihanaluonteiselta kuin Viivikin. Mahtavia labbiksenalkuja!

Kuvasin tässä parina päivänä koululla olevia pentuja ja tässä tännekin kuvasaastetta linkin muodossa.
http://fusca.kuvat.fi/kuvat/Opaspennut+2012/

On ne rumia, yök! :)

Pimeys on ihmeellinen asia

Nyt ollaan lenkkeilty muutamana päivänä niin myöhään että on jo ihan pimeää. Vähän näyttäisi ihmetyttävän lenkkeilijät pimeyden keskellä ja tänään etenkin sauvakävelijät saivat ihmettelyä osakseen. Ihan vaan sen verran että ryhti paranee ja häntä ja korvat nousee. Eilen ihmeteltiin myös pellolla olevaa korkeaa hökötystä, joku putki se taitaa olla. Se on ollut siellä aina mutta eilen se oli jotenkin tosi outo ;) Käytiin sitä sitten ihmettelemässä lähempää, mut eihän se sit enää kiinnostanut kun siis sehän oli vaan putki!! Nih. Koirat ohitettiin lenkillä niin nätisti että! Kyllä kelpaa :) Törmättiin myös kissaan, joka nosti karvat pystyyn ja pelkäsin että käy kimppuun. Kissat osaa olla melkosen pelottavia...lähti vielä seuraamaan meitä ja siinä meni jo Myytiltäkin vähän pasmat sekasin ja meno oli hetken aikaa melkosta härdelliä ;)

Eilen täyttelin sitä C-Barq lomaketta ja yksi kysymys oli jotakuinkin että kun istut niin istuuko koira usein kontaktissa edessäsi. Taisin rastittaa kohdan "harvoin" ja samalla huomasin kuinka labbisnapero tapittaa edessäni tiiviisti :D Lisäksi siellä kysyttiin että tuleeko pentu vapaana ollessaan ensimmäisellä käskyllä luokse ja vastasin siihen "aina" koska tuleehan se. Eri asia sitten jos se päättää omatoimisesti vapauttaa itsensä, eli karata, niin eihän se kyllä sitten tule :D Mut sitähän ei kysytty...vai? Onneksi se ei moista juuri harrasta. Töissä pari kertaa livahtanut karkuun ja sen löytää 100%:lla varmuudella koirakeittiöstä tiskipöydän alta. Yleensä työkaverit kyllä kuulee milloin Vimps on karkuteillä... :p

Tänään Viivi maisteli myös ihmiskakkaa, yöööööks! Ihmettelin mistä se on niin kovin kiinnostunut ja kutsuin sen luokse. Niinkuin AINA  ( ;) )se tuli kutsusta luo ja kun tarjosin namia niin käteeni tarttui sellainen ikävän tuttu haju. No, onneksi tuli pois kun Tikruhan ei hevillä tule, vaan ahmii äkkiä loputkin ennen kuin luikkii luokse ja Myytti se vasta ihana onkin kun pyörii löytämässään aarteessa. Voi puistatus! No ei kai siinä, jonkun oli pitänyt helpottaa oloaan saksalaisen hautuumaan vieressä...

Iso tyttö jo...

Tänään sain kouraani C-Barq lomakkeen, eli kyselyn opaspennun käyttäytymisestä. Se tarkoittaa siis sitä että puolivuotispäivä lähenee. Siis nyt jo?? Normaalisti sitä kai olisi iloinen että pentu kasvaa ja viisastuu mutta nythän se tarkottaa myös sitä että yhteinen aika alkaa olla jo puolivälin tietämissä! Ja kun Vimps on niiiiin kiltti ja viisas, niin voisihan se vaikka pysyä tuollaisena pallerona jonkin aikaa vielä. Ihan hauska kyllä täyttää lomaketta. Samalla tulee miettineeksi asioita tarkemmin ja huomaa juttuja joihin voisi panostaa. Ihan loppuun asti en ole vielä päässyt, mutta tähän saakka Viivi näyttää paperillakin hyvältä opaskoiran alulta :) Sisaruksille lomake saapuu sitten aikanaan postitse, me otettiin vaan varaslähtö kun ei tarvitse postia välikädeksi.

Viivillä on muuten ehkä maailman suloisin tapa pussailla. Se tunkee samettisen turpansa ihan kiinni poskeen ja lipaisee sievästi. Siitä kuuluukin sellainen hassu "flof" ääni :D Vähän eri meiningillä kuin kelpie, joka nuolisi aina ja ihan hulluna jos vaan antaisi. Vimpsin tapa on huomattavasti ihmisystävällisempi ;) Ja oikeesti, se kuono on siis todellakin niin samettia, että tekisi mieli pusutella sitä jatkuvasti...

Töissä se on päässyt eilen ja tänään leikkimään koulutuksessa olevan pienen narttukoiran kanssa ja siis Viivihän on ihan samankokoinen! Kaveri kun ehdotti että laitetaanko ne samaan tarhaan niin ensin ajattelin että täytyy kattoa ettei se toinen ole mikään jyräävä koira ja liiskaa pientä Vimpsiä alleen. No mitä vielä, arvatkaa kumpi koirista on se katujyrä..?

Näyttelypuuhia

Tosin Vimpsin osalta vain turistikoiran roolissa. Tammelassa oli beauceronien erikoisnäyttely, jossa käytiin Tikrun kanssa pyörähtämässä vaikka normaalisti meillä ei paljon missikisoja harrasteta. Ja hyvä niin, handleri kun oli todella huono juoksemaan ympyrää ;) Viivi käyttäytyi ihan jees, ei se oikein osannut rauhoittua aloilleen kuin hetkittäin. Aina oli jotain hyviä hajuja maassa, herkullisia risuja, ihania ihmisiä tai uusia kivoja koiria. Mutta pääasia ettei sentään häseltänyt taukoamatta, vain sellaista pientä puuhastelua. Hauska päivä kokonaisuudessaan mukavassa seurassa, vaikka kyllä sitä taas kerran mietti ettei tuossa näyttelytouhussa ole mitään järkeä :D

Viivin tokoilut etenee mukavasti. Nouto on jo koeliikkeenä sivulletuloa vaille valmis, mutta se onkin sitten varmaan se haasteellisin osuus. Se jätetään nyt hetkeksi odottamaan ja treenaillaan muita juttuja ensin.

Tänään oli kummipojan synttärit mun vanhempien luona ja Viivi kunnostautui taas kerran lasten lelujen noutajana. Hienosti mahtuu labradorin suuhun vaikka mitä kivaa samaan aikaan :) Onneksi se on opetettu niin, että sen mielestä on kiva tuoda ja antaa kaikki haalimansa asiat mulle, niin ei tarvii taistella. Toisaalta kivointahan se toki olis jos ei keräilisi sitä kamaa lainkaan kitusiinsa...
Tarjosin Viiville maistiaiseksi myös sitruunan viipaletta jota muut koirat ei viisaina kelpuuttaneet. Labbiksen oli kyllä tarkaan mietittävä ja maisteltava ennen lopullista "herkkupalan" hylkäämistä ;) Tiukille otti!

Painoa äsken punnattuna 18,4 kg.
Korvat haiskahtaa vähän pahalle ja toinen korva töhnii jonkin verran, joten oon niitä nyt kevyesti vedellä putsaillut. Josko päästäisiin sillä, ettei tarvita järeämpiä keinoja...

On se viisas!

Siis ihan todella viisas ja nopea hoksaamaan mitä siltä halutaan. Mä olen ihan oikeasti yllättynyt, koska kaikella rakkaudella Viivi ei oikein ole vaikuttanut sellaiselta älyn jättiläiseltä. Viisaalta ehkä vielä joo, mutta kovin hitaalta :D Nyt se on oppinut jo vaikka mitä muutamassa hetkessä kun olen alkanut opettamaan ihan tosissani. Se oivaltaa välittömästi mitä pitää tehdä ja etenee melkosta vauhtia. Sellainen aktiivinen yrittäjä joka ei kuitenkaan hösellä tippaakaan. IHANA!

Tokoilua

Nyt se alkoi, nimittäin tokotreenaus! Ja treenaillaan ihan kaikkia liikkeitä eikä vaan mitään alempien luokkien tylsiä juttuja. Pitää vaan miettiä onko kaikki liikkeet opaskoiralle suotavia, mut ei nyt ainakaan tule mieleen mikä ei sopisi. Fiksu oppilas se on. Opetin sille äsken naksuttimen merkityksen ja saman tien se oppi kosketusalustan eli osaa läntätä tassunsa pakastepurkin kannen päälle. Se oli niin kovin soma taas, kun kesittyi niin kovin tosissaan miettimään että mikä juttu tää on. Aina kun vilkaisen tohon suuntaan niin kuuluu naks ja namia sataa. Ensin se oli ihan todella passiivinen eikä tarjonnut minkäänmoista toimintaa. Napitti vaan mua hölmönä. Sitten kun lamppu syttyi labraattorin korvien välissä niin eihän sitä pysäyttänyt mikään kun alkoi tarjoamaan aktiivisesti eri juttuja ja oppi homman ihan todella nopeasti! En ole omille koirille tätä opettanut mutta Vimps saa toimia nyt koekaniinina tämän suhteen.

Painoa tänään 18kg. Voi nyyyh, minne se pieni pentu on katoamassa??