Viivi

lauantai 26. tammikuuta 2013

Pieni sintti, suuri seikkailu

Tänään lähdettiin sen suuremmin suunnittelematta Itiksen kauppakeskukseen hengailemaan. Ensin bussilla Helsingin rautatieasemalle ja sieltä metrolla loppumatka. Bussissa ja metrossa se käyttäytyi tosi mallikkaasti. Jotenkin odotin että siitä saattaisi tulla piiiitkä matka jos Vimps päättää hassutella. Vähän se möngersi bussissa edellä olevien jalkatilaan ja metrossa nojaili sen suuremmin häpeilemättä kanssamatkustajien jalkoihin :) Yritin pitää sen aisoissa ja onneksi ihmisiä vaan hymyilytti toisen kikkailut. Mutta tosi tyytyväinen voi olla sen matkustusasenteeseen.

Itiksessä oli paljon väkeä, mutta Viivi meni siellä kuin vanha tekijä. Sitä ei kiinnostaneet toiset ihmiset juuri ollenkaan, vaan pujotteli käytävillä varsin sujuvasti. Muutaman kerran nuuski lattiaa ja yritti poimia jotain suuhunsa, mutta se oli yllättävän vähäistä. Se oli kyllä aika liikuttava siellä jolkotellessaan. Jossain kohti tuli vähän hiki, eli läähätti hetken ja hilsettäkin ilmaantui mutta kokonaisuudessaan varsin rento fiilis siitä jäi. Korkeat paikat ei hetkauttaneet millään tavalla ja portaita kulki hienosti. Ei siis huolta niiden suhteen :) On se kyllä kiva koira. Kerrassaan vaivaton shoppailukaveri :)

Bussissa opaskoiran paikalla on ahdasta jopa tällaiselle sintille!

Viivi suuressa maailmassa ja korkeallakin vielä! Ei huimaa yhtään :)

perjantai 25. tammikuuta 2013

Tuholainen

Viivi on nakerrellut päiviensä ratoksi eteisen parketista palasia. Ulkoeteisen ja eteisen välistä kun puuttuu kynnys, joten siitä on kiva askarrella tikkuja reunasta. Taidan mennä kynnysostoksille viikonloppuna ;) Syököön ennemmin sitä kuin lattiaa.

Kakansyöntiongelma jatkuu edelleen. Tähän mennessä on kokeiltu pidempinä kuureina mm. keepers mixiä, deteriä, B-vitamiinia ja nyt viimeisimpänä maitohappobakteereja. Lisäksi ruokaan on lisätty ananasta ja banaania (josta tuli oksu). Ei merkittäviä tuloksia. Remmilenkeillä ei yleensä syö kakkaa, mutta välillä kyllä. Vapaana ollessaan sen sijaan suunnistaa kasalta toiselle, ainakin useimmiten. Arvatkaapa vaan saako tuo olla niin paljon vapaana kuin haluaisin sen olevan. Kakan syömisestä seuraa joko lyhytaikainen ripuli tai oksennus olohuoneeseen. Ei kiva siis. Mutta uskottava kai se on että se on vaan ärsyttävä tapa, eikä mikään puutostila. Toivottavasti olisi edes vain talven riemuja ja loppuu kun kesä tulee, eikä ole tarjolla jäätyneitä pökäleitä.

Hyvässä kunnossa se on tällä hetkellä. Turkki on paksu ja kiiltävä ja se on sopivan hoikka. Silmät vähän taas rähmii mutta sitä se on ollut aina satunnaisesti kun ne rakkulat siellä edelleen häiriköi välillä. Menee itsekseen ohi kun vähän putsailee silmävedellä.

Virallista testikutsua odotellaan saapuvaksi. Sen kanssa on ollut jotain viilaamista ja kuulemma tänään sen pitäisi kolahtaa sähköpostiin. Näinköhän :D

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kennelyskä

Kennelyskää on nyt ilmeisen paljon liikkeellä. Niin myös meillä tarhalla :( Tosi kurjaa ja nyt kun kyseessä ovat vielä testikoirat joiden kotiuttaminen hankaloitui ja tuottaa harmia hoitoperheille. Niitä koiria kun ei ole reilua tuupata takaisin perheisiin joissa on muita koiria, koska tarttuu niin hitsin ärhäkkäästi. Kaikki testikoirathan olivat ihan oikeaoppisesti rokotettuja, joten melkoisen turha taitaa kyseinen rokote olla. Viivi ei ole rokotetta saanut, eikä omakaan koirani. Toivotaan etteivät saa tartuntaa. Kyllähän ne sille kovasti altistuvat kun vaatteissani kaikki pöpöt kotiin kannan. Kurja tauti. Toivotaan että koirat paranevat nopeasti!

Viivin eloon ei kuulu mitään ihmeitä. Pitäisi lähteä sen kanssa joku päivä vaikka lentokentälle tai Itikseen ja tsekata ettei mitään porraspelkoa ole ilmaantunut. Sitä kun ei välttämättä huomaa jos kulkee vain tuttuja portaita joissa koira on oppinut kulkemaan. Pitää saada uusia haasteita jos haluaa varmistua asiasta :) Ja vaikka niistä "tavallisista" portaista selviäisikin, voivat esim. liukkaat kierreportaat tai lasikaide portaiden yhteydessä aiheuttaa vaikeuksia. Näihin voi vielä pennun kanssa puuttua ainakin jossain määrin paremmin kuin aikuisen koiran kanssa.

torstai 10. tammikuuta 2013

Lopputesti häämöttää!

Tänään se sitten päätettiin, lopputestin ajankohta. Se tulee alkamaan 8.4.2013! Jos tätä nyt lukee joku V-pennun hoitoperhe, niin infoa asiasta saatte ensi viikon aikana :)

On se vaan kamalaa. Miten aika menee niin nopeasti? Vastahan se oli sellainen pieni palleroinen joka vaelsi olohuoneessa tutustuen paikkoihin. Ja siitä kasvoi hieno pieni labradori! Maailman mahtavin Vimps. Välillä sitä toivoo että se hylättäisiin. Hiukanko itsekästä!? Seuraavassa hetkessä sitä miettii miten mahtavaa olisi jos siitä tulisi hieno opaskoira, jonka uraa pääsisi seuraamaan. Se olisi niin suuri apu käyttäjälleen, ettei sitä aina voi oikein edes käsittää. Miten paljon iloa se toisi jonkun elämään. Varmasti jopa enemmän kuin meidän elämäämme, vai onkohan se mahdollista ;) Sitten sitä miettii sitäkin mahdollisuutta että se jäisi koululle jalostusnartuksi. V-pentueesta sellainen voitaisiin jättääkin, mutta se edellyttää että koko pentue on suhteellisen tasaisesti hyvä luonteeltaan ja kaikki ovat terveitä. Ja tietenkin se edellyttää myös sitä että Vimps on itsessään luonteeltaan ja terveydeltään priimaa :) Noh, tässähän sitä riittää jännitettävää. Ehdottomasti toivon että Vimpsiä ei missään tapauksessa hylätä. Ja parasta olisi jos se sattuisikin jäämään äippäkoiraksi, niin maailmaan saataisiin paaaaaljon lisää pieniä Vimpsejä! Mutta ihme ja kumma, siitä en päätä minä. Tietänette mikä siinä tapauksessa olisi lopputulos :D Se valinta ei ainakaan perustuisi järkeen, vaan tunteeseen...

Mutta mitä sitten tapahtuu lopputestissä? Paljon kävelyä kaupungilla muutaman eri kouluttajan kanssa. Siellä katsotaan miten koira suhtautuu mm. ihmisiin, koiriin, korkeisiin paikkoihin, portaisiin, erilaisiin pintoihin ja liikenteeseen. Seurataan stressaako se joissain tilanteissa, miten se käyttäytyy esim. ostoskeskuksessa, säikkyykö ihmisvilinässä tai pelkääkö ääniä. Haisteleeko se tauotta ja napsii maasta kaiken minkä löytää. Kaikista havainnoista pidetään kirjaa ja lopuksi kaikki lenkit vedetään yhteen ja annetaan kokonaisarvio koirasta. Se voi olla muuten luonteeltaan erinomainen, mutta koko homma voi kaatua yhteen puuttelliseen osa-alueeseen. Koira voi esimerkiksi pelätä portaissa. Muuta ei sitten tarvitakaan, koska luonnollisesti portaissa kulkeminen on opaskoiralle ihan arkipäivää.

Lisäksi koirille tehdään se sama sisätesti kuin ollaan tehty jo muutan kerran aikaisemminkin ja koirat passitetaan lonkka- ja kyynärkuviin sekä silmäpeilaukseen. Jos kaikki osa-alueet menevät nappiin, päätyy koira koulutukseen joko samantien tai mahdollisesti myöhemmin jos sillä hetkellä koulutusryhmät sattuvat olemaan täynnä. Jos koirassa on pieniä puutteita joiden voidaan olettaa paranevan ajan kanssa, tai se on vielä kovin pentumainen, koira voidaan myös passittaa hetkeksi takaisin hoitoperheeseen kasvamaan. Jos taas ei uskota ajan tai koulutuksen auttavan, tai koiran terveys ei ole riittävä voi hoitoperhe lunastaa koiran itselleen halutessaan (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Yleensä testeissä hylättävät koirat ovat kelpoja kotikoiria, eli varmasti tuovat iloa uusille omistajilleen vaikka opaskoiran ura meneekin sivusuun.

Se testeistä :) Tänään me treffaattiin Vanja-siskoa. Kyllä taas riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vanja oli vähän mennyt korkeudessa ohi ja sillä oli hieman sileämpi turkki ja hoitoperheen sanoin kapinen häntä verrattuna Viivin mahtavaan puuhkahäntään. Nyt me siis jopa erotimme ne toisistaan suht vaivattomasti. Ei tarvittu enää sirunlukijaa ;) Oli kyllä hauskaa treffailla ja vielä ehtii ennen testejä uudelleenkin!

tiistai 8. tammikuuta 2013

Vimps shoppailemassa

Olen vähän laiskasti käyttänyt Vimpsillä valjaita vapaa-ajalla. Jotenkin kun töissä saa ihan riittävästi sitä puuhaa tehdä niin ei se omalla ajalla ole ensimmäisenä mielessä. Tänään kuitenkin nappasin penskan mukaan cittariin. Edellinen reissuhan meni NÄIN. Tällä kerralla haistelua oli vähemman, mutta kyllä se edelleen napsi roskia lattialta. Aten sanoin karsittavia asioita opaskoiran uraa ajatellen on ainakin roskien syönti maasta ja avokadojen valitseminen hyllystä. Viivi ajatteli vain auttaa kun valikoitiin kypsiä avokadoja ;) Nojoo, olen kyllä tosi tyytyväinen pennun käytökseen. Se veti kivasti valjaissa, oli rauhallinen ja osasi muutenkin käyttäytyä. Ja vau, lehmä ei enää pelottanut. Otti nenäkontaktin lehmään ja totesi että ei tää olekaan vaarallinen :) Jos se olisi nyt ollut mulla testikoirana, niin olisin aika hyvät pisteet sille antanut. Mutta sitähän ei voi sanoa miten se menee vieraan ihmisen kanssa. Arvaatte varmaan että veikkaan kyllä että hienosti menisi. Saatan toki pitää vähän vaaleanpunaisia lasejakin päässä...mistäs sitä koskaan tietää. Putoanpahan sitten testeissä korkealta ja kovaa :D

Painoa tänään 23,2kg. Pitkästä aikaa tuli punnittua!


maanantai 7. tammikuuta 2013

Hölmö pentu

Ja kuriton! En tiedä miten sille on osunut näin onneton kasvattaja :D No ei, ei se kamalan kuriton ole, mitä nyt edelleen hyppii ja pomppii ihmisten päälle. Mutta se mitä olen viime aikoina hieman hymyillyt, on Vimpsin tapa osoittaa mieltään jos jää kotiin kun lähden jonnekin ilman koiria. "Viivi ei tule" aiheuttaa välittömän "HÖH!" reaktion ja labradori kahmaisee mun käden suuhunsa mielenosoituksellisesti. Sitten se lampsii pois eteisestä katsomaan kun lähden.

Kaikki muut koirani ovat myös osanneet aina leikkiä siivosti mun kanssani. Saatan tuuppia niitä leikkisästi kylkeen ja ottaa pienen painimatsin yms. ja koirat tykkää. Samalle ne saattavat hammastella, mutta etenkin jo edesmennyt beauceron oikein pingotti huuliaan niin että hammastelu oli tosi pehmeää, eikä sattunut juuri ollenkaan. Jos osuikin vähän kovemmin niin ihan säikähti että sori! Vaan mitä tekee Vimps. No puree kovaa! Ei tietoakaan mistään varomisesta vaan täysillä vaan hampaat kämmeneen, JEEE KIVAA!! :D No ei ole mun mielestäni joten aika vähissä ne leikkisät painimatsit meillä nykyään on ;) Olihan se toki jo pentuna huomattavissa että lähes koko V-pentue tykkää käyttää hampaitaan...

Ja hei, se on tehnyt tuhoja. Eikä edes yksin ollessaan vaan ihan silloin kun Atte oli kotona. Se söi kaksi heijastinjatkopalaa, jotka on siis joskus olleet remmeissä kiinni. Ehkä meillä siis menee tuhojen osalta hyvin kun tämä ylitti uutiskynnyksen :) Toivotaan ettei ole nyt keksinyt askartelun iloja tässä vaiheessa...

Niin, ei mulla tämän fiksumpaa ollut tällä kertaa uutisoida. Tällä hetkellä meillä on töissä muutama pentueellinen koiria lopputesteissä. Toivotaan että saadaan monta koiraa koulutukseen! Seuraavana lopputestivuorossa onkin sitten V-pennut! Koska ne nyt sitten ikinä testataankin. Hurja ajatus että ollaan jo näin pitkällä...

tiistai 1. tammikuuta 2013

Jaahas, se olis sitten vuosi 2013!

Me oltiin aatto koirien kanssa kotosalla, eikä pahemmin nenäämme ulos laitettu. Sen verran kuitenkin, että totesin ettei Viivi edes huomannut mitään paukuttelua kun oli vaan niin tohkeissaan aina kaikesta muusta :) Sisällä veteli sikeitä, eli ainakin toistaiseksi voisi sanoa että ei ole äänien kanssa ongelmaa. En tosin odottanutkaan...

En kyllä jaksa ymmärtää miksi niitä koiria pitää viedä pahimpaan paukkeeseen. Ihan sama, vaikka olisi täysin paukkuvarma koira, tai koira joka tykkää raketeista...ei sen paikka vaan ole mitään ilotulitusta seuraamassa! Eikä sitä aleta totuttamaan paukkuihin uutena vuotena. Sen voi tehdä sitten ihan muulloin kaikessa rauhassa jos on tarvetta. Ugh :)

Noin muuten onkin sitten aivan hirveä keli. Vettä on satanut kaatamalla ja edelleen on kovin nuhjuista. Ja liukasta! Onneksi ostin nastakengät joulun jälkeen, niille on totisesti ollut käyttöä! Ei tarvitse töpötellä koirien kanssa lenkkeillessä.