Ei mitään uutta täällä...

Viivillä on testit nyt loppuneet, tai ainakin tauolla. Palaverissa päätyivät suosittelemaan sitä siitosnartuksi yhdessä toisen nartun kanssa. Jompikumpi siis siihen hommaan valitaan, mutta jännitys taitaa jatkua vielä jonkin aikaa :) Jotenkin mulla on sellainen kutina että tämä lopullisen valinnan tekevä henkilö näkisi Viivin mieluummin lahjakkaana opaskoirana, mutta saapa nähdä. Minäkin näkisin Viivin oikein mielelläni oppaana tärkeässä hommassa, mutta toisaalta näen minä sen hyvin mieluusti myös oman sohvani nurkassa makoilemassa ja taas toisaalta mammakoirana, joka olisi takuulla myös Viivin unelmapesti ;) Sellaisella rakkaudella se tuota meidän Hurma-pentua leikittää! Vielä siis riittää jännitettävää tuleville päiville. Viivi saa sentään ainakin hetkellisesti jäädä päivisin kotiin nukkumaan, mutta voi olla tosiaan, että sen testailut jatkuvat vielä myöhemmin.

Viivin äiti ultrattiin eilen ja tiineeksi todettiin. Ihan mahtavaa, että saadaan lisää huippuluokan lapsosia ;) Pentuja onkin luvassa lähiaikoina paljon...kohta käy melkoinen kuhina tarhan pentuosastolla!

Viimeinen rutistus

Viivi oli koko viikonlopun ihan puolikuollut. Nukkui koko ajan ja kuorsaus kuului kauas :) Tänään sitten jatkettiin akut ladattuna testejä ja aamupäivän aikana tuli työkaverilta soitto että Viivi oli mennyt tosi hienosti. Jee, oma itsensä siis :) Kuvailujen perusteella lenkki oli mennyt ihan Viivin tasoisesti, eikä mikään yllättänyt mua. Autossakin oli osannut paremmin odottaa eikä  syöksynyt heti ulos yli-innokkaana oppilaana. Huomenna meillä on palaveri jossa varmaan joidenkin koirien kohtalo lyödään lukkoon, mutta osan kohtalo jäänee edelleen odottamaan lopullista varmistusta. Katsotaan mihin poppooseen Vimps kuuluu...

Eilen käytiin mun vanhemmillani ja voi sitä riemua kun piha oli sulanut ja koirat pääsivät kaasuttelemaan täysillä :D Pallokin löytyi ja shhhh, älkää kertoko kenellekään tästä kielletystä riemusta. Eihän toi edes ole pallo vaan lättänä nahkakasa ;)

Lähti vähän lapasesta ;)

Hurma repii korvasta kun muuten ei pallo irtoa...eikä muuten irtoa tämänkään jälkeen ;)

Viivi on vähän väsynyt :D

Voihan kakara :)

Viivin testiviikko loppui vähän mollivoittoisesti. Testaaja vaihtui ja tänään oli taas pöllöilty. Se oli vetänyt liikaa valjaissa ja ei ollut suostunut oikein kunnolliseen yhteistyöhön. Lopuksi oli mennyt vähän paremmin kuitenkin. Kuulemma ihan kakara vielä ja onhan se tietysti joo. Ja sillä ei ole edelleenkään ollut edes niitä juoksuja joiden jälkeen voisi olettaa pientä aikuistumista :)

On tämä vaan yllätyksellistä tämä koirien kanssa touhuaminen. En olisi voinut ikipäivänä kuvitella että se tuolla lailla pönttöilee! Niin se vaan koiraa muuttaa kun ei ole tuttu ihmien narun päässä ja tulee uusia juttuja eteen. Tosi usein näitä juttuja tulee joka testeissä; hoitoperhe on aivan varma että läpi menee tai toisaalta että tuosta hullusta ei ikinä tule opasta. Ja yllätys on suuri kun meidän mielipiteemme on ihan päinvastainen :) Samoin tarhan henkilökunta saattaa pitää jotain koiraa ihan toivottomana tapauksena, kun taas kouluttajien mielestä koira on ihan huippuyksilö...ja taas toisinpäin.

Nyt me sulatellaan pönttöilyjä viikonloppu ja startataan taas ensi viikolla testien kimppuun. Viimenen rutistus vielä! Jospa se Viivinkin petraa seuraavalla lenkillä kun teki tuttavuutta ensin kouluttajan kanssa. Toivotaan parasta!

Saunakoira

Testikoiran elämä on rankkaa ja kun muut kokelaat yöpyvät kotioloihin verrattuna varsin tylsissä kopeissa, niin Viivipä rentoutuu niidenkin edestä...saunomalla ylälauteilla ihan viimesen päälle. Sai ihan houkutella alas kun löylyt näytti kelpaavan :) Ei se ennen oo innostunut lauteille kapuamaan vaikka ovella onkin käynyt ihmettelemässä. Olisi tullut vielä uudelleenkin mutta sen verran ahdasta siellä on, että joutui tyytymään vain yhteen kertaan.

Tänään Viivi oli saanut retkeillä ihan urakalla ja varsin mukavan kuuloisesti sillä oli tänään mennyt. Ehkä jopa vähän nousujohdanteisesti siis etenee testit. Toiset tuppaavat petraamaan kun saavat jutun juonesta kiinni kun taas toisilla homma lähtee jyrkästi alamäkeen vaikka alku on ollut lupaava. Siksi näitä testejä onkin syytä jatkaa pidemmän aikaa ja toisaalta jotkut koirat jäävät "tarkkikselle", eli periaatteessa menevät kouluttajalle koulutusryhmään normaalisti. Jos homma etenee niin koulutus jatkuu, mutta jos näyttää että asiat junnaavat paikallaan tai tulee takapakki, laitetaan koira joko kotiin kasvamaan tai hylätään kokonaan.

Odotellaan jännityksellä testien loppurutistusta :)

Sisätesti

Tänään Viivillä oli se samainen sisätesti jossa se on ollut kaksi kertaa aiemminkin. Se meni todella Viivimäisesti, eikä mitään ylläreitä tullut. Todella paljon samaa kuin edellisessä testissä. Alkoi oikein naurattaa kun sivusta seurasin ja kotona kun katsoin molemmat videot läpi, niin jopa yksi sijaistoimintorapsuttekukin tulee täsmälleen samassa kohdassa :) Hyvä Viivi, ei tarvinnut hoitoperheenä yhtään hävetä. Nuuskiminen on sen suurin ongelma ja haistelu on koko pentueessa aika vahvaa. Viivilläkin menee Miiran mukaan herkästi haisteluksi kun vähän väsyy ja keskittyminen repsahtaa. En jaksanut tehdä videopätkää, koska eipä siinä tosiaan juuri mitään uutta ja ihmeellistä ollut.

Uusi koiranpentukin tänne kotiin tupsahti lauantaina. Viivi on varsinainen äitihahmo ja hyysää pentua vähän turhankin paljon. Nätisti leikkivät, mutta koska kokoeroa on niin reippaasti, saa jatkuvasti rajoittaa ettei mene liiaksi riehumiseksi.

Testikuulumisia

Viivin testit eivät suinkaan alkaneet niinkuin Strömsössä on tapana, vaan se hurmasi testaajaansa mm. karkaamalla autosta parkkihalliin :) Nyt parina viime päivänä se on kyllä kovasti pyrkinyt paikkaamaan tilannetta ja käyttäytynyt jo astetta siivommin! Hyvin sillä on mennyt, vaikka onkin ilmeisesti vähän jännittänyt vieraan ihmisen matkassa. Mitään pelkoja sillä ei ole ilmennyt ja häntä heiluen pistellyt menemään. Sen tarkempaa raporttia mullakaan ei vielä ole, mutta mitä ilmeisimmin mitään ylläreitä ei ole tullut :) Uhkasivat jopa tuupata mut palaverista pihalle kun Viiviä käsitellään...pelkäävät varmaan että alan esittämään väliin omia kommenttejani :D

Tänään oli se päivä kun olisi helposti voinut hylkääntyä. Aamulla paukkutesti ja iltapäivällä luustokuvaus ja silmäpeilaus. Paukut kirkkaasti läpi ja niistä ei kukaan muukaan hylkääntynyt. Muutama joutuu vielä uusimaan kyseisen osion ensi viikolla. Terveystarkeissa Viivi sai puhtaat paperit, eli sekin puoli priimaa. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0 eli molemmissa parhaat mahdolliset. Silmissä oli vähän vinksottavia ripsiä, josta tuli merkintä mutta se ei vaikuta mitenkään normielämään. Muiden koirien tuloksista ei ole tietoa tässä vaiheessa. Jos koira on luustoltaan risa, siitä lähtee kyllä hoitoperheelle tieto.

Näillä siis mennään ja väitänpä että Viivin on enää kovin vaikea välttää opaskoiran uraa. Ellei sitten mammakoiraksi päädy. Mutta vaikea uskoa että se enää kotikoiraksi päätyisi. JEE :) Mahtava Viivi!!

Mainitaanpa vielä että painoa 22,6 kg.

Viikonloppufiilikset

Näin sitä ollaan tultu viimeiseen viikonloppuun ennen soveltuvuustestejä. Käsittämätöntä minne tämä vuosi on hurahtanut! Ja miten paljon ihania asioita se on pitänyt sisällään :) Meillehän nämä maanantaina alkavat testit eivät sinänsä ole mikään suuri muutos elämään, koska Viivihän tulee asumaan illat täällä meillä vielä koulutusaikanaankin, aina kurssitukseen asti. Mutta muille hoitoperheille tämä voi olla hetkeen viimeinen viikonloppu yhdessä rakkaan karvapalleron kanssa.

Maanantaina Viivi pääsee muiden pentujen tapaan terveystarkastukseen, punnitukseen ja rokotuksille. Ehkäpä joku kouluttajista ehtii sen kanssa ensimmäiselle testilenkillekin jo iltapäivästä. Voin vain kuvitella sen jännityksen mikä monilla hoitoperheillä on, koirista nyt puhumattakaan. Itse tiedän nämä kuviot ja kuulen heti tuoreeltaan miten Vimpsillä on mennyt. Hoitoperheet kärvistelevät parikin viikkoa, jos malttavat olla soittamatta väliaikatietoja. Koirille tarhaelämä on alkuun varmasti jännittävää, vaikka pieniä aikoja siellä ovatkin jo viettäneet. Paljon uusia ihmisiä ja juttuja. Vimpsille tämä kaikki on tuttua puuhaa. Pääsen Viivin kanssa siis helpolla ja silti jännittää! :D

Lykkyä pyttyyn kaikille testikoirille ja tsemppiä hoitoperheille. Kohta ei enää tarvitse elää epätietoisuudessa.