Viivin ja pentujen kuulumiset

Linkki pentujen kuviin:  VIIVIN L-PENTUE

Niin se hurahti seitsemän viikkoa kamalaa vauhtia! Pennut lähtevät huomenna hoitoperheisiinsä, paitsi Luffe odottelee sunnuntaihin. Niinpä Viivikin tulee kotiin vasta sunnuntaina. Kyllä sitä täällä odotellaankin :)

Enpä sitten tänne päivitellyt kuulumisia kun niitä on tullut päiviteltyä niin omassa kuin opaskoirakoulunkin facebook sivustolla. Kaikki meni kuitenkin suurin piirtein hyvin. Muutamat ripulit Viivillä ja yksi pennuilla, mutta onneksi niistä selvittiin. Viivin vatsan toiminnan kanssa oli kyllä pitkin matkaa vähän ongelmaa, eikä syytä siihen löydetty. Ruokintaa tuunattiin muutamaan otteeseen, mutta aina oli jotain sanomista. Normaalistihan se ei ole lainkaan herkkävatsainen ja tullut toimeen monenlaisella ruualla. Toivotaan että maha ei reistaile enää kotona ja jännä nähdä toistuuko sama sitten seuraavan pentueen kanssa.

Viivistä kuoritui varsin tunnollinen supermama ja se hoiti pentunsa erinomaisesti. Tarhalla se kyllä otti vähitellen omia oikeuksia ja juoksenteli muutamaan otteeseen valtoimenaan tarhan käytävillä :D Sitähän ei mitkään portit ihan helpolla pidättele. Luulen että tarhalla ollaan melko onnellisia että Viivi muuttaa takaisin kotiin. Täytyy varmaan viedä maanantaina paljon leipomuksia töihin...kiitos ja anteeksi :)

No mutta ne pennut. Ajattelin ensin että suhtaudun näihin nyt sillä tavalla ammattimaisesti että en kiinny niihin sen enempää kuin muihinkaan pentuihin. Kiva jos jotain kuulumisia kuulee joskus, mutta ei sen niin väliä. Jossain välissä huomasin, että ihan mahdoton ajatus. Minä niin rakastuin jokaiseen palleroon <3 Reippaita, sosiaalisia, rohkeita oppaanalkuja. Hirmuisia pusuttelijoita kaikki. Purivat ihmeellisen vähän vaikka kyllä todellakin senkin taidon osasivat. Eilen lähti kengännauhat, kaulahuivi ja takin helmat parempiin suihin. Jokainen eri suuntaan. Ja naskalihampaat kiinni mun alillesjänteessä. Se sattuu :D Ja ne oli niin pieniä! Viivi painoi 5,9 kg tullessaan ja nyt esim. Laika painoi 3,8 kg eikä se ollut edes pienin! Muistan kyllä että Viivi oli melkoinen palleroinen tullessaan...

Pakko laittaa jotain ylös vielä kun muistan. Hauska verrata sitten isona minkälaisia näistä pötköistä tuli. Nämä ovat vain omia havaintojani ja saattavat muuttua paljonkin kun pääsevät hoitoperheeseen ja joutuvat eroon sisaruksistaan :)

Latte: Suuri persoona! Aina hereillä, aina esillä, aina tulossa syliin. Aina show päällä. Kovin pusuttelija.
Luffe: Tarkkailija ja sivustaseuraaja. Tasainen kaikissa tilanteissa :)
Lupus: Aluksi vähän jännittynyt tyyppi, sylissäkin vähän epäileväinen alkuun. Rentoutui, mutta loppuun asti sellainen alkuun vähän harkitsevainen kaveri ennen kuin tarttui rempseästi toimeen. Rakasti kiipeilyä!
Laika: Tasainen ja tasapainoinen tyttö. Utelias ja erittäin valokuvauksellinen :D
Leia: Söpö kuin mikä heti pienestä pennusta lähtien! Alkuun ujosteleva, mutta vauhtiin päästyään reipas ja pomppivainen tyyppi!
Lime: Vauhdikas porhaltaja, toisinaan vähän sivustaseuraaja ja pohdiskelijaluonne. Leikkisä :)
Lumo: Tasainen, välillä jopa huomaamaton tyyppi. Reipas ja rohkea!
Lysti: Nimensä veroinen pentu. Lystillä nyt vaan oli aina vähän hauskempaa. Ikiliikkuja, viihdyttäjä :D

Hirveä ikävä niitä kaikkia tulee! Päivien piristys oli käydä pentuja katsomassa. Onnea ja menestystä kaikille lapsosille tulevaan vuoteen ja eiköhän niitä tässä onnistu välillä näkemäänkin. Kaikki perheet vaikuttavat ihan erinomaisilta, joten hyvä mieli senkin suhteen :)
Yritän tänne laitella jotain kuulumisia jatkossakin, mutta tuskin kovin usein tulee täällä taas kirjoiteltua..

Täällä ne nyt ovat!

Viivin ja Duurin maailman söpöimmät pennut syntyivät eilen 9.8.2014. Yhteensä kahdeksan mustaa pentua, viisi narttua ja kolme urosta. Viivi oli hyvä ensisynnyttäjä, vaikka aluksi olikin kovin hämmentynyt. Synnytys kesti vain 3,5 tuntia ja yleensä kaksi pentua syntyi n. kymmenen minuutin välein ja sitten pidettiin vähän pidempi tauko. Kaikki meni hyvin ja pennut olivat suhteellisen tasakokoisia.

Tänään kaikki pennut olivat lisänneet painoaan ja pentulootassa asiat kunnossa. Viivistä oli yön aikana kehittynyt ihan superäiti. Hyvä että pissalla malttaa käydä välillä. Oli oppinut varomaan lapsosiaan, kun eilen vielä tuotti vähän päänvaivaa miten niitä naperoita oikein pystyy väistelemään kun niitä on joka puolella.

Kyllähän siinä pentulaatikon äärellä viihtyisi tuntitolkulla, mutta tuoretta mammakoiraa on tässä vaiheessa turha häiritä. Muutaman valokuvan kävin nappaamassa ja jätin köörin rauhassa kasvamaan. Teen jossain vaiheessa kansion Viivin pentujen kuville ja pistän tänne linkkiä, mutta tässä maistiaisia :)

Vastasyntyneet <3

Pieni pennunrääpäle jalat ojossa äidin hellässä huomassa

Onnellinen äitikoira lapsineen

Koko jengi!

Juhannusfiiliksiä

Juhannus vietettiin koko perheen voimin Lopella tuttujen mökillä. Väkeä oli paljon, mutta meno kuitenkin ihan koiraystävällistä :) Viivi joutui olemaan narun jatkeena koko viikonlopun, ettei olisi lähtenyt miehiin kesken kaiken. Ihmeen hyvin se siinä malttoi olla, eikä suuremmin protestoinut kohtaloaan. Atte oli aivan varma, että hihnat ja pannat katkeilee kun Viivi pistää ranttaliksi, mutta höpsis, osaahan se nyt sen verran käyttäytyä!

Uimassa käytiin monta kertaa ja onhan se nyt hieman hullu. Olisi uinut ihan loputtomiin ja kun en enää suostunut heittämään sille dummya niin lähti sitten hyvin päättäväisesti noutamaan kaukana ollutta verkkomerkkiä. Koko laiturillinen ihmisiä yrittää saada sen kääntymään takaisin, mutta pakko oli muutamaan kertaan tökkiä styrokspalloa ennen kuin uskoi että varmaan viisaampaa uida takaisin rannalle. Saas nähdä koituuko sen uinti-innosta vielä ongelmia...eipä olisi ensimmäinen labbis joka pitää hakea veneellä järvestä, kun muuten ei tule pois.

Noin muuten sitten...olen miettynyt blogin kohtaloa nyt kun Viivistä tuli mammakoira. Aion kyllä jatkossakin kirjoittaa Viivin kuulumisia, mutta taidan siirtää tämän osaksi omien koirieni blogia niin ei tarvitse moneen paikkaan kirjoitella. Teen sinne Viiville oman kategorian ja näin on helppo lukea ainoastaan ne Viivin jutut jos muu ei kiinnosta :) Etenkin sitten riittänee kerrottavaa kun on ensimmäisen pentueen vuoro. Käykääpä siis jatkossa seuraamassa Viivin kuulumisia osoitteessa http://hurmaaja.blogspot.fi/

Kiitos ja kumarrus näin kuvien myötä kaikille lukijoille!

Kuvapäivitystä

Pitäähän sitä välillä laittaa kuviakin jakoon, niin tiedätte miltä Viivi tätänykyä näyttää :)

Grillausapulainen :)

Kaverikuva Hurma beauceronin kanssa :)

Kokovartaloposeeraus ;)

Söpö sirrisilmä :)

Viimeinen rutistus

Viivi oli koko viikonlopun ihan puolikuollut. Nukkui koko ajan ja kuorsaus kuului kauas :) Tänään sitten jatkettiin akut ladattuna testejä ja aamupäivän aikana tuli työkaverilta soitto että Viivi oli mennyt tosi hienosti. Jee, oma itsensä siis :) Kuvailujen perusteella lenkki oli mennyt ihan Viivin tasoisesti, eikä mikään yllättänyt mua. Autossakin oli osannut paremmin odottaa eikä  syöksynyt heti ulos yli-innokkaana oppilaana. Huomenna meillä on palaveri jossa varmaan joidenkin koirien kohtalo lyödään lukkoon, mutta osan kohtalo jäänee edelleen odottamaan lopullista varmistusta. Katsotaan mihin poppooseen Vimps kuuluu...

Eilen käytiin mun vanhemmillani ja voi sitä riemua kun piha oli sulanut ja koirat pääsivät kaasuttelemaan täysillä :D Pallokin löytyi ja shhhh, älkää kertoko kenellekään tästä kielletystä riemusta. Eihän toi edes ole pallo vaan lättänä nahkakasa ;)

Lähti vähän lapasesta ;)

Hurma repii korvasta kun muuten ei pallo irtoa...eikä muuten irtoa tämänkään jälkeen ;)

Viivi on vähän väsynyt :D

Kevät tulee ja karvat lähtee!

Tässä imuroinnin jälkeen tuskailin, että on se kumma kun kämppä näyttää 10 minuutin jälkeen ihan yhtä kamalalta kuin ennen imurointia ja totesin että taitaa olla aika tehdä koirille vähän perusteellisempi harjaus. Ja kyllähän sitä karvaa irtoskin sitten ihan kiitettävästi :) Julistan siis täten Viivin ensimmäisen karvanlähdön alkaneeksi!

Treffit Turussa

Käytiin Viivin kanssa tänään päiväreissulla Turussa moikkamassa lancashire heeler Lissua :) Poikkeuksellisesti sisällä sai leikkiä, kun Lissulla oli juoksut eikä ulkona vapaana pitäminen tuntunut järin fiksulta idealta ;) Välillä meno lähti ihan lapasesta etenkin aluksi ja siihen kyllä puututtiin...ihan jo senkin takia että olis tullut kovin kalliiksi ostaa Helille esim. uusi telkkari. Hienosti Viivi osasi taas olla vaikka kaveri olikin minikokoa siihen verrattuna. Alla olevassa videossa Lissu näyttää söpöltä ja viattomalta koiralapselta, mutta osasi varsin kiitettävästi roikkua korvassa, äristä ja kiusata Viiviä. Viivi oli välillä jo ihan hätää kärsimässä, joka on kyllä harvinaista. Hyvää harjoitusta kun kohta se pentukoira roikkuu koko ajan Vimpsin poskinahassa.

VIDEO

Onnea rakas Viivi!

Niin se pieni labbislapsi täytti jo kokonaista yhden vuoden :) Maailman paras Vimps <3 Onnea myös sisaruksille. Hieno pentue ja toivotaan että moni niistä nähdään tulevaisuudessa oppaina tai jatkamassa sukuaan.

Meillä oli Viivin paras kaveri Unna hoidossa koko viikon. Kerrassaan hyvin meni kaksikon (ja Myytin) yhteiselo. Osasivat olla rauhassa sisällä ja lenkillä kulkivat nätisti. Päivisin saivat pienen leikkituokion koulun tarhassa. On se niin viisas lapsi :)

Nyt Viivi joutuikin tarhalle viikonloppuhoitoon ja tietysti mulla on sitä jo nyt ikävä... ;) Sunnuntaina se pääsee onneksi sisarusten kanssa leikkimään, kun U- ja V-pentueet treffaavat koululla.

Synttärisankarin poseeraus :)

Viivi ja Unna juhlafiiliksissä :D

Viikonloppuvieras

Meillä oli viikonloppuna ehkä maailman suloisin vieras. Kymmenen viikkoinen labbislapsi Ruffe. Se on koulun ostopentu ja haettiin se kasvattajan luota koululle perjantaina. Se matkasi tänään Kajaaniin projektikoiraksi opettajan matkassa, eikä ole kiva noin pientä koiraa pitää tarhalla. Se oli kyllä varsin valloittava tapaus, nyt on melkein ikävä sitä :) Olihan se kyllä rasittavakin, niinkuin pennut tuppaa vähän olemaan. Aika kultaa kyllä nopeasti muistot, koska en muistanutkaan millainen vahtiminen siinä on kun pentu tulee taloon. Ja Vimps ei ole vielä vuottakaan :)

Viivi oli aivan mahtava leikkitäti. Siis ihan uskomattoman hyvä, menin ihan sanattomaksi! Jotenkin olin ihan varma että se on liian raju ja saan koko ajan komentaa sitä olemaan nätisti. Ja sitten se olikin ihan mallikelpoinen äitihahmo. Kun Ruffe tuli kohti, se keikahti selälleen ja hellästi tuuppi sitä kuonollaan. Ihana Viivi <3 Tänään leikit jo vähän vauhdittui ja muutamaan otteeseen piti muistuttaa ettei sisällä rallailla.

Myytti oli aluksi ihan näreissään, että mikäs hitto tämä on...ei kai se jää meille? Sen kanssa pitää aina olla vähän tarkkana, kun en ihan ota siitä aina selvää että mitä se meinaa. Kai se vaan pitäs siihenkin alkaa luottamaan kun se osaa näemmä mitottaa ärinänsä oikein mallikkaasti, eikä turhaan pölläyttele pentuja. Sekin sitten toisena päivänä intoutui leikittämään pentua, mutta koska sen leikki kuulostaa ennemminkin tappelulta, niin Ruffe oli vähän kauhuissaan tästä Myytin leikkikosiskelusta :D Sama juttuhan se oli silloin Viivin pentuaikaan, kun kelpin leikistä lähti niin kova ääni että Viiviä hirvitti.

Sidewild Xmas Rudolph "Ruffe"

Aten hellässä huomassa :)

Kännykkäräpsy :)

Kuvapäivitystä!

Jee, vihdoinkin sain otettua kuvia tänään :) Vimps pääsi leikkimään mm. Unnan kanssa aamulla. Ja oli todella tottelematon koiralapsi...jouduttiin pariin otteeseen keskustelemaan aiheesta kuunnellaanko mua vai ei. Lopputulos saattoi olla että ei kuunnella :D Aaarg, teinikoira!

Kaiken huipuksi meille tulee lisää karvalapsia huhtikuussa. Ainakin syksyyn saakka meillä siis asustelee taas kolme koiraa ja jos Viivi jää meille loisimaan loppuelämäkseen niin johan sitä vipinää riittääkin kahden nuoren koiran kanssa. Tuleva pentu on rodultaan beauceron, kun eihän koti tunnu kodilta ilman beussia ;)

Jos niitä kuvia sitten...

Unna hymyilee vienosti :)

Kumpi on kumpi....

Viivi alimmaisena, niin kuin yleensä

Unna etualalla

Parhaat kaverit <3

Ja taas Vimps alakynnessä. Se taitaa nauttia alimmaisena olosta :)

Kaunokainen 11,5 kk

Tässä painitaankin Pluton kanssa välillä

Pieni sintti, suuri seikkailu

Tänään lähdettiin sen suuremmin suunnittelematta Itiksen kauppakeskukseen hengailemaan. Ensin bussilla Helsingin rautatieasemalle ja sieltä metrolla loppumatka. Bussissa ja metrossa se käyttäytyi tosi mallikkaasti. Jotenkin odotin että siitä saattaisi tulla piiiitkä matka jos Vimps päättää hassutella. Vähän se möngersi bussissa edellä olevien jalkatilaan ja metrossa nojaili sen suuremmin häpeilemättä kanssamatkustajien jalkoihin :) Yritin pitää sen aisoissa ja onneksi ihmisiä vaan hymyilytti toisen kikkailut. Mutta tosi tyytyväinen voi olla sen matkustusasenteeseen.

Itiksessä oli paljon väkeä, mutta Viivi meni siellä kuin vanha tekijä. Sitä ei kiinnostaneet toiset ihmiset juuri ollenkaan, vaan pujotteli käytävillä varsin sujuvasti. Muutaman kerran nuuski lattiaa ja yritti poimia jotain suuhunsa, mutta se oli yllättävän vähäistä. Se oli kyllä aika liikuttava siellä jolkotellessaan. Jossain kohti tuli vähän hiki, eli läähätti hetken ja hilsettäkin ilmaantui mutta kokonaisuudessaan varsin rento fiilis siitä jäi. Korkeat paikat ei hetkauttaneet millään tavalla ja portaita kulki hienosti. Ei siis huolta niiden suhteen :) On se kyllä kiva koira. Kerrassaan vaivaton shoppailukaveri :)

Bussissa opaskoiran paikalla on ahdasta jopa tällaiselle sintille!

Viivi suuressa maailmassa ja korkeallakin vielä! Ei huimaa yhtään :)

Joulu meni jo :)

Vimps oli oikein mallikelpoinen joulukoira. Käytiin joulun aikaan joka päivä mun vanhemmillani ja paikalla oli parhaimmillaan viisi pientä lasta ja aikuiset päälle. Viivi nautiskeli jättiläisluuta ruokailun ajan ja lopun ajasta se makoili milloin missäkin :) Kerrassaan helppoa. Minä aina välillä (tai no melkein päivittäin) mietin että voiko se tosissaan olla vain 9 kk! Niin viisas, niin kiltti, niin rauhallinen. Ei se osannut oikein edes kerjätä. Toki vähän välillä, mutta meni sitten muualle kun huomasi ettei mitään tipu. Kovin ihmeissään se oli jääkaapista joka jatkui ihan lattiatasoon saakka. Ensimmäisellä kerralla se oli änkemässä itseään sisälle moiseen paratiisiin...

Tänään kaivoin kameran esille kun jouluna satoi ihan kamalasti lunta! Tänään oli ensimmäisen selkeämpi päivä. Käytiin umpihangessa rämpimässä pieni lenkki. Mainiota liikuntaa ja kun juoksuttaa koiria edestakaisin, niin ne tekee mahtavan polun jota on helppo tallustella itse perässä ;)

Alla kuvia päivän lenkiltä. Harmi etten edelleenkään oikein osaa ottaa teräviä kuvia liikkuvasta mustasta koirasta lumihangessa....

Pakollinen möllötyskuva :)

Täysillä!

"Mitä sä huudat siellä?"

Viivin lempipuuhaa

Satoi vähän lunta...

Kelpiäkin naurattaa :)

Jaksaa, jaksaa...

Yhdessä on hauskaa kirmailla!

Tuumaustauko

Se on NIIN söpö!

Sitten otettiin pieni pakollinen painimatsi