Ei mitään uutta täällä...

Viivillä on testit nyt loppuneet, tai ainakin tauolla. Palaverissa päätyivät suosittelemaan sitä siitosnartuksi yhdessä toisen nartun kanssa. Jompikumpi siis siihen hommaan valitaan, mutta jännitys taitaa jatkua vielä jonkin aikaa :) Jotenkin mulla on sellainen kutina että tämä lopullisen valinnan tekevä henkilö näkisi Viivin mieluummin lahjakkaana opaskoirana, mutta saapa nähdä. Minäkin näkisin Viivin oikein mielelläni oppaana tärkeässä hommassa, mutta toisaalta näen minä sen hyvin mieluusti myös oman sohvani nurkassa makoilemassa ja taas toisaalta mammakoirana, joka olisi takuulla myös Viivin unelmapesti ;) Sellaisella rakkaudella se tuota meidän Hurma-pentua leikittää! Vielä siis riittää jännitettävää tuleville päiville. Viivi saa sentään ainakin hetkellisesti jäädä päivisin kotiin nukkumaan, mutta voi olla tosiaan, että sen testailut jatkuvat vielä myöhemmin.

Viivin äiti ultrattiin eilen ja tiineeksi todettiin. Ihan mahtavaa, että saadaan lisää huippuluokan lapsosia ;) Pentuja onkin luvassa lähiaikoina paljon...kohta käy melkoinen kuhina tarhan pentuosastolla!

Viimeinen rutistus

Viivi oli koko viikonlopun ihan puolikuollut. Nukkui koko ajan ja kuorsaus kuului kauas :) Tänään sitten jatkettiin akut ladattuna testejä ja aamupäivän aikana tuli työkaverilta soitto että Viivi oli mennyt tosi hienosti. Jee, oma itsensä siis :) Kuvailujen perusteella lenkki oli mennyt ihan Viivin tasoisesti, eikä mikään yllättänyt mua. Autossakin oli osannut paremmin odottaa eikä  syöksynyt heti ulos yli-innokkaana oppilaana. Huomenna meillä on palaveri jossa varmaan joidenkin koirien kohtalo lyödään lukkoon, mutta osan kohtalo jäänee edelleen odottamaan lopullista varmistusta. Katsotaan mihin poppooseen Vimps kuuluu...

Eilen käytiin mun vanhemmillani ja voi sitä riemua kun piha oli sulanut ja koirat pääsivät kaasuttelemaan täysillä :D Pallokin löytyi ja shhhh, älkää kertoko kenellekään tästä kielletystä riemusta. Eihän toi edes ole pallo vaan lättänä nahkakasa ;)

Lähti vähän lapasesta ;)

Hurma repii korvasta kun muuten ei pallo irtoa...eikä muuten irtoa tämänkään jälkeen ;)

Viivi on vähän väsynyt :D

Voihan kakara :)

Viivin testiviikko loppui vähän mollivoittoisesti. Testaaja vaihtui ja tänään oli taas pöllöilty. Se oli vetänyt liikaa valjaissa ja ei ollut suostunut oikein kunnolliseen yhteistyöhön. Lopuksi oli mennyt vähän paremmin kuitenkin. Kuulemma ihan kakara vielä ja onhan se tietysti joo. Ja sillä ei ole edelleenkään ollut edes niitä juoksuja joiden jälkeen voisi olettaa pientä aikuistumista :)

On tämä vaan yllätyksellistä tämä koirien kanssa touhuaminen. En olisi voinut ikipäivänä kuvitella että se tuolla lailla pönttöilee! Niin se vaan koiraa muuttaa kun ei ole tuttu ihmien narun päässä ja tulee uusia juttuja eteen. Tosi usein näitä juttuja tulee joka testeissä; hoitoperhe on aivan varma että läpi menee tai toisaalta että tuosta hullusta ei ikinä tule opasta. Ja yllätys on suuri kun meidän mielipiteemme on ihan päinvastainen :) Samoin tarhan henkilökunta saattaa pitää jotain koiraa ihan toivottomana tapauksena, kun taas kouluttajien mielestä koira on ihan huippuyksilö...ja taas toisinpäin.

Nyt me sulatellaan pönttöilyjä viikonloppu ja startataan taas ensi viikolla testien kimppuun. Viimenen rutistus vielä! Jospa se Viivinkin petraa seuraavalla lenkillä kun teki tuttavuutta ensin kouluttajan kanssa. Toivotaan parasta!

Saunakoira

Testikoiran elämä on rankkaa ja kun muut kokelaat yöpyvät kotioloihin verrattuna varsin tylsissä kopeissa, niin Viivipä rentoutuu niidenkin edestä...saunomalla ylälauteilla ihan viimesen päälle. Sai ihan houkutella alas kun löylyt näytti kelpaavan :) Ei se ennen oo innostunut lauteille kapuamaan vaikka ovella onkin käynyt ihmettelemässä. Olisi tullut vielä uudelleenkin mutta sen verran ahdasta siellä on, että joutui tyytymään vain yhteen kertaan.

Tänään Viivi oli saanut retkeillä ihan urakalla ja varsin mukavan kuuloisesti sillä oli tänään mennyt. Ehkä jopa vähän nousujohdanteisesti siis etenee testit. Toiset tuppaavat petraamaan kun saavat jutun juonesta kiinni kun taas toisilla homma lähtee jyrkästi alamäkeen vaikka alku on ollut lupaava. Siksi näitä testejä onkin syytä jatkaa pidemmän aikaa ja toisaalta jotkut koirat jäävät "tarkkikselle", eli periaatteessa menevät kouluttajalle koulutusryhmään normaalisti. Jos homma etenee niin koulutus jatkuu, mutta jos näyttää että asiat junnaavat paikallaan tai tulee takapakki, laitetaan koira joko kotiin kasvamaan tai hylätään kokonaan.

Odotellaan jännityksellä testien loppurutistusta :)

Sisätesti

Tänään Viivillä oli se samainen sisätesti jossa se on ollut kaksi kertaa aiemminkin. Se meni todella Viivimäisesti, eikä mitään ylläreitä tullut. Todella paljon samaa kuin edellisessä testissä. Alkoi oikein naurattaa kun sivusta seurasin ja kotona kun katsoin molemmat videot läpi, niin jopa yksi sijaistoimintorapsuttekukin tulee täsmälleen samassa kohdassa :) Hyvä Viivi, ei tarvinnut hoitoperheenä yhtään hävetä. Nuuskiminen on sen suurin ongelma ja haistelu on koko pentueessa aika vahvaa. Viivilläkin menee Miiran mukaan herkästi haisteluksi kun vähän väsyy ja keskittyminen repsahtaa. En jaksanut tehdä videopätkää, koska eipä siinä tosiaan juuri mitään uutta ja ihmeellistä ollut.

Uusi koiranpentukin tänne kotiin tupsahti lauantaina. Viivi on varsinainen äitihahmo ja hyysää pentua vähän turhankin paljon. Nätisti leikkivät, mutta koska kokoeroa on niin reippaasti, saa jatkuvasti rajoittaa ettei mene liiaksi riehumiseksi.

Testikuulumisia

Viivin testit eivät suinkaan alkaneet niinkuin Strömsössä on tapana, vaan se hurmasi testaajaansa mm. karkaamalla autosta parkkihalliin :) Nyt parina viime päivänä se on kyllä kovasti pyrkinyt paikkaamaan tilannetta ja käyttäytynyt jo astetta siivommin! Hyvin sillä on mennyt, vaikka onkin ilmeisesti vähän jännittänyt vieraan ihmisen matkassa. Mitään pelkoja sillä ei ole ilmennyt ja häntä heiluen pistellyt menemään. Sen tarkempaa raporttia mullakaan ei vielä ole, mutta mitä ilmeisimmin mitään ylläreitä ei ole tullut :) Uhkasivat jopa tuupata mut palaverista pihalle kun Viiviä käsitellään...pelkäävät varmaan että alan esittämään väliin omia kommenttejani :D

Tänään oli se päivä kun olisi helposti voinut hylkääntyä. Aamulla paukkutesti ja iltapäivällä luustokuvaus ja silmäpeilaus. Paukut kirkkaasti läpi ja niistä ei kukaan muukaan hylkääntynyt. Muutama joutuu vielä uusimaan kyseisen osion ensi viikolla. Terveystarkeissa Viivi sai puhtaat paperit, eli sekin puoli priimaa. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0 eli molemmissa parhaat mahdolliset. Silmissä oli vähän vinksottavia ripsiä, josta tuli merkintä mutta se ei vaikuta mitenkään normielämään. Muiden koirien tuloksista ei ole tietoa tässä vaiheessa. Jos koira on luustoltaan risa, siitä lähtee kyllä hoitoperheelle tieto.

Näillä siis mennään ja väitänpä että Viivin on enää kovin vaikea välttää opaskoiran uraa. Ellei sitten mammakoiraksi päädy. Mutta vaikea uskoa että se enää kotikoiraksi päätyisi. JEE :) Mahtava Viivi!!

Mainitaanpa vielä että painoa 22,6 kg.

Lopputesti häämöttää!

Tänään se sitten päätettiin, lopputestin ajankohta. Se tulee alkamaan 8.4.2013! Jos tätä nyt lukee joku V-pennun hoitoperhe, niin infoa asiasta saatte ensi viikon aikana :)

On se vaan kamalaa. Miten aika menee niin nopeasti? Vastahan se oli sellainen pieni palleroinen joka vaelsi olohuoneessa tutustuen paikkoihin. Ja siitä kasvoi hieno pieni labradori! Maailman mahtavin Vimps. Välillä sitä toivoo että se hylättäisiin. Hiukanko itsekästä!? Seuraavassa hetkessä sitä miettii miten mahtavaa olisi jos siitä tulisi hieno opaskoira, jonka uraa pääsisi seuraamaan. Se olisi niin suuri apu käyttäjälleen, ettei sitä aina voi oikein edes käsittää. Miten paljon iloa se toisi jonkun elämään. Varmasti jopa enemmän kuin meidän elämäämme, vai onkohan se mahdollista ;) Sitten sitä miettii sitäkin mahdollisuutta että se jäisi koululle jalostusnartuksi. V-pentueesta sellainen voitaisiin jättääkin, mutta se edellyttää että koko pentue on suhteellisen tasaisesti hyvä luonteeltaan ja kaikki ovat terveitä. Ja tietenkin se edellyttää myös sitä että Vimps on itsessään luonteeltaan ja terveydeltään priimaa :) Noh, tässähän sitä riittää jännitettävää. Ehdottomasti toivon että Vimpsiä ei missään tapauksessa hylätä. Ja parasta olisi jos se sattuisikin jäämään äippäkoiraksi, niin maailmaan saataisiin paaaaaljon lisää pieniä Vimpsejä! Mutta ihme ja kumma, siitä en päätä minä. Tietänette mikä siinä tapauksessa olisi lopputulos :D Se valinta ei ainakaan perustuisi järkeen, vaan tunteeseen...

Mutta mitä sitten tapahtuu lopputestissä? Paljon kävelyä kaupungilla muutaman eri kouluttajan kanssa. Siellä katsotaan miten koira suhtautuu mm. ihmisiin, koiriin, korkeisiin paikkoihin, portaisiin, erilaisiin pintoihin ja liikenteeseen. Seurataan stressaako se joissain tilanteissa, miten se käyttäytyy esim. ostoskeskuksessa, säikkyykö ihmisvilinässä tai pelkääkö ääniä. Haisteleeko se tauotta ja napsii maasta kaiken minkä löytää. Kaikista havainnoista pidetään kirjaa ja lopuksi kaikki lenkit vedetään yhteen ja annetaan kokonaisarvio koirasta. Se voi olla muuten luonteeltaan erinomainen, mutta koko homma voi kaatua yhteen puuttelliseen osa-alueeseen. Koira voi esimerkiksi pelätä portaissa. Muuta ei sitten tarvitakaan, koska luonnollisesti portaissa kulkeminen on opaskoiralle ihan arkipäivää.

Lisäksi koirille tehdään se sama sisätesti kuin ollaan tehty jo muutan kerran aikaisemminkin ja koirat passitetaan lonkka- ja kyynärkuviin sekä silmäpeilaukseen. Jos kaikki osa-alueet menevät nappiin, päätyy koira koulutukseen joko samantien tai mahdollisesti myöhemmin jos sillä hetkellä koulutusryhmät sattuvat olemaan täynnä. Jos koirassa on pieniä puutteita joiden voidaan olettaa paranevan ajan kanssa, tai se on vielä kovin pentumainen, koira voidaan myös passittaa hetkeksi takaisin hoitoperheeseen kasvamaan. Jos taas ei uskota ajan tai koulutuksen auttavan, tai koiran terveys ei ole riittävä voi hoitoperhe lunastaa koiran itselleen halutessaan (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Yleensä testeissä hylättävät koirat ovat kelpoja kotikoiria, eli varmasti tuovat iloa uusille omistajilleen vaikka opaskoiran ura meneekin sivusuun.

Se testeistä :) Tänään me treffaattiin Vanja-siskoa. Kyllä taas riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vanja oli vähän mennyt korkeudessa ohi ja sillä oli hieman sileämpi turkki ja hoitoperheen sanoin kapinen häntä verrattuna Viivin mahtavaan puuhkahäntään. Nyt me siis jopa erotimme ne toisistaan suht vaivattomasti. Ei tarvittu enää sirunlukijaa ;) Oli kyllä hauskaa treffailla ja vielä ehtii ennen testejä uudelleenkin!

Tarhajakso!

Jihuu, nyt se on koittanut. Tänään kävelyt kaupungilla ja vaikutti edelleen ihan mainiolta pentueelta. Vimps pääsi harjottelija Merin kanssa lentokentälle ja oli mennyt siellä oikein kivasti. Reipas ihana Viivi :) Vesa huolehti käsittelyosuuden ja Viivin kohdalla paperissa luki ok, helppo! :D

Huomenna se vasta jännä päivä onkin kun on sisätestin vuoro!

Tässä videotodistetta ja kuvia tältä päivältä.
 VIDEO

Vimps kovin tärkeänä suuuuressa tehtävässään :)

Hymy herkässä itse kullakin ;)

Testi nro I

Viivi starttasi tänään aamulla V-pentujen testit. Ja hienosti korkkasikin! Testi meni aikalailla ilman ylläreitä. Itse en saanut olla paikalla, joten jouduin katsomaan testin videolta. Viivi oli testin ajan melko harkitsevainen, mutta koko ajan iloinen ja reipas. Teki kaikki "vaaditut" asiat eikä turhia jänskännyt tai stressannut. Mainio lapsonen :) Sain luvan julkistaa osia testistä, mutta koko testi jää suurelta (:D) yleisöltä pimentoon. Laitoin videolle vähän kevennystäkin, kun Viivin mielestä oli hyvä idea viihdyttää myös paikalla olleita katsojia ;)

Lyhyesti videolla on aluksi erilaisilla alustoilla kävelyä, kolinapurkin heitto, viehe ja lopuksi katsotaan miten pentu seuraa ohjaajaa. http://youtu.be/CGYo1VKYum0

Illalla käytiin treffaamassa Luksi labbista, mutta Luksin meno oli astetta hurjempaa mihin Viivi on tottunut, niin menipä vähän pupu pöksyyn :p

Tarhajakso osa I

Vimpaus otti varaslähdön ja aloitti tarhajaksonsa päivää ennen muita V-pentuja. Pekka nappasi sen matkaan ja kävi Helsingin hulinassa kävelemässä. Kyllähän sitä vähän tulisilla hiilillä odotteli Pekan palaamista ja kommentteja...miten oli mahtanut Viivi käyttäytyä vieraan ihmisen kanssa suuressa maailmassa. Mut eihän tuo pentunen mitään ylläriä tuottanut. Kovin oli ollut rohkea ja luottavainen. Ei ollut hätkähtänyt kovaa meteliä pitävää rullakkoa tai muutakaan vaikka tapahtumaa oli riittänyt. Ihmisiin oli suhtautunut hyvin, samoin toisiin koiriin. Taluttimessa oli kävellyt nätisti ja muutenkin käyttäytynyt ilmeisen siivosti. Portaita ei ollut jännännyt lainkaan. Mahtava Vimpsis!

Tarhalla se pääsi samaan koppiin Unnan kanssa, joten tuttua touhua. Siellä se oli raadellut viattoman nalleraukan päättömäksi :) Kovasti ne siellä keskenään painivat kunnes Unna oli ilmeisesti päättänyt alkaa nukkumaan ja Viivi hengaili odottavan näköisenä. En tiedä mitä se mahtoi itsekseen siellä puuhailla, kun tokihan se kuulee kun käytävällä liikutaan ja nousee ylös katsomaan...muutenhan se on voinut vedellä sikeitä tyytyväisenä :)

Huomenna jatketaan tarhajaksoa ja saas nähdä pääseekö Viivi testeihin jo silloin. Yön se saa viettää kotona vaikka muut pennut ovatkin yön tarhalla.