Viivi

maanantai 4. helmikuuta 2013

Ei mitään uutta

Sori vaan, mutta aika hiljaista on ollut täällä blogissa. Ehkä siitä voi päätellä että joka päivä ei enää tule mitään uusia ihmeellisyyksiä pennun kanssa. Elämä on asettunut uomiinsa niin sanoakseni. Eilen kyllä sain harmaita hiuksia ja olin jo melkein kiikuttamassa sitä tarhalle kun aamu alkoi sillä että se pissasi ja kakkasi matolle. Noh, ihan oma moka...mitäs nukuin niin myöhään. Mutta voisihan sitä toki jo tuossa iässä jotain sanoakin jos on hätä. Vahinkoja sattuu vielä joten ei siinä mitään. Lähdettiin sitten aamulenkille ja ajattelin että saa Viivikin juosta vapaana, josko se osaisi olla syömättä kakkaa. No ei se osannut. Pudotti jo kertaalleen pökäleen kun kielsin, mutta nappasi sen uudelleen ja niin se mennä kirmasi kakkaa suussa ja ruskea kuola roiskuen. Yööök! Minä siitä sitten suivaantumaan ihan tosissani kun lällättelee menemään ja vielä heti aamusta! Jätin sen takapihalle kökkimään kakkakitoineen kun mentiin Myytin kanssa sisälle. Siellä se sitten nökötti surkeana ilmestyksenä tovin ja näytti niin onnettomalta kuin vain pieni labradori voi näyttää. Lopulta se oli kärsinyt rangaistuksensa ja pääsi sisälle. Mitä se tästä oppi...ei todellakaan yhtään mitään, veikkaisin :D Mutta se on varma etten enää ikinäkoskaan vähättele koiran kakansyöntiongelmaa. En todellakaan tiennyt että se voi olla tällaista. Ja ehkä en kiusaa teitäkään enää näillä tarinoilla. Kerron sitten, jos siitä ongelmasta päästään eroon ;)

Tänään me aktivoiduttiin ja treenattiin. Jos ette ole huomanneet, niin melko laiskasti sitä on sitten kuitenkin mitään tottelevaisuutta treenattu. Sen verran että se seuraa vieressä ja istuu, menee maahan ja muita perusjuttuja. Noutaakin se osaa auttavasti ja tänään treenattiinkin juuri sitä tavaran luovuttamista käteen. Tähän asti se on tuonut kyllä tavaroita, mutta itse luovutusta ei olla treenattu. Jospa minä sen jaksan vielä vääntää sille niin on sitten tulevalla kouluttajalla vähemmän hommaa. Nouto kun on yksi oppaalle opetettavia asioita. Sen opettaminen on normaalisti kouluttajan hommia, mutta tokihan sitä tavaroiden tuomista voi hoitoperhekin treenata. Mukavaa aivojumppaa pennulle :)

Pitäisi varmaan jossain vaiheessa aktivoitua ja ottaa uusia kuvia. Kummasti se valokuvaaminen vähenee kun pentu vanhenee ja on vielä talvi ja kylmäkin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti