Viivi pääsi keskiviikkona ensimmäistä kertaa elämässään koirapuistoon, kun treffattiin taas Vanjaa Keravalla. Vanja on kokenut puistoilija, eikä Viivillä kestänyt kauaa oppia tavoille ;) Siellä mentiin yhteisen kepin kanssa rinnakkain ja välillä vähän eri suuntiinkin. On niillä kyllä niin omanlaisensa leikit ja ilo silmälle kun nauttivat toistensa seurasta. Kiva oli myös huomata, että vieraisiin koiriin Viivi tutustui rauhallisesti ja asiallisesti eikä vain painanut tohinalla kimppuun. Koululla kun lasken sen tarhaan labbisten seuraan niin silloin mennään eikä meinata eikä paljon tuttavuutta hierota ensin. Kai se on siellä niin kotonaan "omiensa" joukossa. Onneksi siitä löytyy näemmä myös fiksu puoli :)
Täytin äsken C-Barq kyselynkin. Jossain vaiheessa tupsahtaa varmaan muillekin V-pennuillekin, mut mä olen taas niin hätänen ;) Ihan hyviä rastituksia pääasiassa. Pitäisi huvikseen verrata siihen puolivuotislomakkeeseen, kun eihän sitä enää muista mitä silloin täytti. No aggressiivisuus ei ainakaan ole muuttunut. En kyllä kykene keksimään yhtäkään tilannetta, jossa Viivi murisi tai muuta vastaavaa. Tai olisi levoton tai pelokas. Lumiauran kolinaan se välillä reagoi, mutta lähinnä vaan ihmettelee eikä säiky. Se on hämmästyttävän rauhallinen nuoreksi koiraksi, mutta kuitenkin aina valmiina touhuamaan. Se ei juurikaan riehu vaan on tilanteessa kuin tilanteessa sellainen perusrauhallinen. Paranee vaan vanhetessaan, niinkuin koirilla kai yleensä tuppaa olemaan tapanakin ;) Täytyy nyt nauttia sen viisaudesta ja söpöydestä täysillä, kun huhtikuussa se on sitten todennäköisesti menoa! Vaikka ajattelin kyllä pitää sen koulutuksen ohessa kotona asumassa, eli kyllä se meitä ainakin ensi syksyyn saakka ilahduttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti