Viivi vietti pari päivää tarhalla, niin sai rauhassa parannella tassuaan. Ekan illan se oli niin kipeä että oltiin varmoja että on murtunut. Seuraavana aamuna se oli kuitenkin jo huomattavasi parempi, eikä sitä sitten edes kuvattu. Nyt se on ollut täällä kotona eikä onnu enää juurikaan. Pidän sen erillään muista koirista, kun muuten se rallaisi hulluna Hurman kanssa :) Mutta loistavaa että taidettiin selvitä nyrjähdyksellä tms. Rauhassa otetaan nyt hetken aikaa ja vähitellen aletaan liikkumaan. Ei meinaa Viivin polla kestää toimettomuutta. Tarhallakin se kerran karkasi häkistään ja juoksi ympäri tarhaa, tassusta viis :D
On se vaan niin rakas. Ihanaa että on taas kotosalla, vaikka epätietoisuudessa eläminen jatkuukin vielä...tiedä sitten kuinka kauan :p
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti