Kauanhan siihen menikin, että tuo pentu oppii sänkyyn tulemaan. Nyt se tekee sen somalla tasajalkapompulla ja meidän sänky on oikeasti melko korkea! Se saattaa hypätä vaikka suoraan naaman päälle, joten toooosi kiva. Se myös raivaa väylänsä päättäväisesti hyviin asemiin esim. tyynyn päälle köllimään, ennen kuin kukaan ehtii tuuppaamaan sitä alas. Kerran se laskeutui sängystä kelpien reviirille ja sai mojovan pölläytyksen tästä hyvästä. Ei ole labbiksella helppoa :)
Voi olla että sillä on nenäpunkki. Voi argh! Se on pari kertaa ryystänyt, että pitää nyt vielä seurata jatkaako se samaa rataa ennen kuin törkkää lääkkeet niskaan. Sitähän me tässä just kaivattiinkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti